VaaHO:2024:5: Edunvalvontaa koskevien oikeudenkäyntiasiakirjojen ja lapsen henkilöllisyyden julkisuus
Vaasan hovioikeus on 18.3.2024 antanut ratkaisun (Vaasan HO 18.3.2024 112) lapsen edunvalvontaa rikosprosessissa koskevien oikeudenkäyntiasiakirjojen ja lapsen henkilöllisyyden julkisuuteen liittyen. Alla on tiivistetty selostus ratkaisusta. Kokonaisuudessaan ratkaisun voi lukea täältä.
Käräjäoikeus oli määrännyt kahdelle alaikäiselle lapselle edunvalvojan sijaisen epäiltyä pahoinpitelyä koskevan rikosasian tutkintaan ja mahdolliseen oikeudenkäyntiin. Rikoskomisario oli hakemuksessaan pyytänyt, että oikeudenkäyntiasiakirjat ja asianomistajina olevien lasten henkilöllisyydet määrätään salassa pidettäviksi. Käräjäoikeus oli hylännyt pyynnön. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Äänestysratkaisu).
Käräjäoikeuden ratkaisu
Henkilöllisyyden salassapidosta
Nyt käsiteltävänä olevasta hakemuksesta ilmenee epäillyn teon olevan lapsiin kohdistunut pahoinpitely, jossa epäiltynä on asianomistajina olevien lasten huoltaja. Hakemuksesta ei ilmene epäillyn rikosnimikkeen, asianomistajien ja rikoksesta epäillyn lisäksi mitään muita seikkoja, joiden perusteella asiassa voitaisiin tehdä tapauskohtaista harkintaa liittyen erityisen arkaluonteisen yksityiselämään liittyvää seikan olemassaoloon. Lainsäätäjän tarkoituksena ei käräjäoikeuden käsityksen mukaan voida lain esitöiden perusteella pitää sitä, että pelkästään epäily perheen sisäisestä pahoinpitelystä voisi itsessään olla peruste salassapidolle tai salassa pidettävä seikka. Perheväkivallan kategorinen katsominen erityisen arkaluonteiseksi seikaksi, ja siten salassapitoperusteeksi, myös vaarantaisi perheväkivaltaa koskevaan ongelmaan yleisesti liittyvän julkisuusintressin.
Esitutkinnan keskeneräisyys yleensä tai esitutkinnan vaiheesta johtuva epäselvyys siitä, mitä tai miten arkaluonteisia asioita tutkinnassa tulee lopulta selviämään, ei voi olla perusteena julkisuuden rajoittamiseksi. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 1 §:n mukaan lähtökohtaisesti oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia. Tästä lähtökohdasta ajateltuna esitutkinnan vaiheesta tai keskeneräisyydestä johtuva julkisuuden rajoittaminen varmuuden vuoksi ei ole madollista.
Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta
Käräjäoikeus katsoo, että perheen sisäistä pahoinpitelyä koskevaa rikosepäilyä, vaikka se kohdistuisikin alaikäiseen lapseen, ei ole pidettävä sellaisena oikeudenkäynnin julkisuudesta tuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuna arkaluonteisena yksityiselämään liittyvänä seikkana, jonka vuoksi oikeudenkäyntiasiakirja olisi 9 §:n nojalla salassa pidettävä.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään katsoa, että hakemusasiaan liittyvien tietojen julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Tästä syystä käräjäoikeus katsoo, että asiakirjojen määrääminen salassa pidettäväksi myöskään edellä mainitun lain 10 §:n nojalla ei ole perusteltua. Salassapitoa koskevat pyynnöt hylätään kaikilta osin.
Valitus
Rikoskomisario A on vaatinut, että käräjäoikeuden salassapitoratkaisua muutetaan siten, että asianomistajan henkilöllisyys ja edunvalvontahakemukseen liittyvät asiakirjat määrätään salassa pidettäviksi.
Edunvalvontahakemus sisältää alaikäistä asianomistajaa koskevia yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia seikkoja eli tietoa hänen perheen sisällä kokemastaan epäillystä väkivallasta. Myös muut lapsiin kohdistuvat rikokset kuin seksuaalirikokset, esimerkiksi erilaista läheisväkivaltaa sisältävät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, voivat koskea erityisen arkaluonteisia yksityiselämään liittyviä seikkoja tai vähintäänkin sisältää sellaisia tietoja, joiden antaminen ulkopuolisille loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia. Rikosasian edunvalvojan määräämisessä on varmistettava, että asianomistajan henkilöllisyys voidaan salata myöhemmin pääasian yhteydessä.
Edunvalvontahakemukseen liittyvät asiakirjat sisältävät arkaluonteisia tietoja asianosaisten yksityiselämään liittyvistä seikoista ja niistä ilmenee sekä oikeudenkäyntiä koskevan julkisuuslainsäädännön että muussa laissa salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja. Esitutkinnan tavoitteena on rikoksen selvittäminen, joka saattaa vaarantua esitutkintaa koskevien tietojen tullessa julkisiksi liian varhaisessa vaiheessa. Esitutkinnan ollessa kesken tietojen julkiseksi tuleminen ja tietojen antaminen asiaan nähden ulkopuolisille tahoille aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Merkittävänä haittana tai vahinkona on pidettävä sitä, että alaikäiseen lapseen perheen sisällä kohdistunut epäilty rikos tulisi julkiseksi esitutkinnan tässä vaiheessa. Lisäksi epäillyn syyttömyysolettama edellyttää salassapitomääräyksen antamista, jotta epäillylle taataan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Hovioikeuden ratkaisu
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevät asianomistajien henkilöllisyyden ja asiakirjojen salassapitoa koskevat perustelut ja lopputuloksen.
Eri mieltä oleva hovioikeudenneuvos Yvonne Strömsholm tuo lausunnossaan esiin myös lapsen edun: Koska asia koskee lapsia, yleisellä tasolla päätöksenteossa on myös otettava huomioon lapsen etu (Yleissopimus lapsen oikeuksista 3 artikla).
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot voi lukea kokonaisuudessaan ratkaisun lopusta.