HelHO:2023:11: Edunvalvojan määrääminen lapselle väliaikaismääräyksellä
Edunvalvoja voidaan määrätä lapselle esitutkintaa varten kiireellisesti väliaikaismääräyksellä. Tutkinnanjohtaja tekee hakemuksen väliaikaismääräyksestä käräjäoikeudelle. Väliaikaismääräyksen osalta noudatetaan holhoustoimilain soveltuvia säännöksiä. Holhoustoimilain mukaan väliaikaismääräys voidaan antaa kuulematta lasta ja huoltajia, mikäli asiaa ei voi viivyttää. Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin antaa asiassa päätöksen, jollei määräystä sitä ennen peruuteta tai muuteta. On hyvä huomata, ettei väliaikaiseen määräykseen saa hakea muutosta.
Helsingin hovioikeus on 21.9.2023 antanut ratkaisun (Helsingin HO 21.9.2023 1370) liittyen edunvalvojan määräämiseen lapselle esitutkintaa varten väliaikaismääräyksellä. Alla on tiivistetty selostus ratkaisusta. Kokonaisuudessaan ratkaisun voi lukea täältä.
Asiassa rikoskomisario oli pyytänyt edunvalvojan määräämistä esitutkintaa varten kahdeksan- ja kuusivuotiaille lapsille, joiden toista huoltajaa epäiltiin lapsiinsa kohdistuneesta pahoinpitelyrikoksesta. Edunvalvojan määräystä oli pyydetty kiireellisesti väliaikaismääräyksellä lapsen huoltajia kuulematta. Käräjäoikeus oli hylännyt pyynnön väliaikaismääräyksestä katsoen, ettei määräystä voitu antaa huoltajia kuulematta. Hovioikeus tutki rikoskomisarion kantelun, vaikka käräjäoikeus oli sittemmin jo määrännyt lapsille edunvalvojan kuultuaan ensin lasten huoltajia. Hovioikeus totesi, että oikeuskäytäntö esitutkintalain mukaisen edunvalvojan määräämisessä lapselle väliaikaismääräyksellä on vakiintumaton. Hovioikeuden mukaan kantelun tutkimista puolsi hovioikeuden merkitys lainkäytön yhtenäisyyden ja oikeuskäytännön ohjaamisen kannalta.
Hovioikeus totesi ratkaisussaan, että edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkintaa varten on kaikissa tapauksissa käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Asianomistajan, todistajien ja rikoksesta epäillyn kertomukset ovat usein keskeinen ja jopa ainoa näyttö lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Erityisesti alaikäisten viivytyksetön kuuleminen on tärkeää, sillä he ovat lähisuhderikosten uhreina erityisen haavoittuvassa asemassa.
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että myös rikoskomisarion esiin tuomat rikostutkinnalliset syyt voidaan ottaa huomioon arvioitaessa väliaikaisen määräyksen antamista huoltajia kuulematta, kun tavoitteena on asianomistajan kertomuksen saaminen mahdollisimman totuudenmukaisena sekä lapsen edun turvaaminen.
Hovioikeus katsoi, että huoltajien kuuleminen pelkästään kuulemisperiaatteen toteutumisen vuoksi ei ole sellainen oikeus, jota kyseisessä asiassa olisi tullut pitää painavampana kuin lapsen etua, lapsen suojaamisen tarvetta sekä rikostutkinnallisia seikkoja. Hovioikeus katsoi, että asia oli sellainen, jota ei voinut holhoustoimilain 79 §:ssä tarkoitetulla tavalla viivyttää, ottaen huomioon erityisesti lasten haavoittuvainen asema, lasten suojaamisen tarve sekä riski siitä, että lasten huoltajilla olisi mahdollisuus vaikuttaa lasten kuulemisiin ja kertomuksiin.
Päätöslauselmassaan hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden olisi tullut määrätä kahdeksan- ja kuusivuotiailelapsille edunvalvoja väliaikaismääräyksellä huoltajia kuulematta.
Katson ratkaisun tuovan selkeyttä eri tahoille milloin edunvalvojan hakeminen lapselle kiireellisellä väliaikaismääräyksellä on perusteltua. Toivon ratkaisun myös todellisuudessa ohjaavan toimintaa väliaikaismääräyksen hakemisen ja antamisen suhteen. Väliaikaismääräys on usein kriittisessä asemassa lapsen suojaamisen ja edun turvaamisen kannalta.